Tuntuu taas pitkästä aikaa luovalta, että nauttii tekemisestään ja saa kokoajan uusia ideoita. Pitkään on kulunut masennuksen ja epäinspiraation suossa ja välillä on tosissaan tuntunut että panisi kokonaan pensselit santaan ja rukkaset naulaan.
Nyt kun olen käynyt tämän kesän taideterapeuttisessa toiminnassa lähes päivittäin, olen tavallaan vapautunut itselleni asettamistani kahleista, odotuksista ja armottomasta itsekritiikistä joka tukahduttaa aidon luovuuden, ja ennenkaikkea tekemisestä iloitsemisen.
Loppukuussa pidämme näyttelyn kesäklubimme aikaansaannoksistamme. Tekeleeni ovat abstrakteja väri-iloitteluja ilman mitään sen kummempaa "syvällistä" merkitystä. Miten vapauttavaa olikaan niitä tehdä.
Työn alla oleva tilaustyö joka on kooltaan suuri (160x160), suurin koskaan tekemäni, etenee hitaasti. Valkoinen loppuu ja maailmankarttaan sijoitettavat eläimet pitäisi vielä keksiä. Eksoottiset ovat helppoja, mutta tavanomaisemmat vaikeampia.
Tässä vaiheessa taulu on nyt. Vuoristo pitää vielä maalata ja meren eri sävyt. Ja eläimet. Aikarajaksi olen asettanut itselleni ensi viikonlopun. Saa nähdä.
Klubilla askartelin lisäksi pienen rannekorun taikamassasta. Biljardipallot lakkasin kynsilakalla, joka tosin hieman tuhri tussattuja numeroita. Rihkamaa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.